Viime vuoden Rock-futiksessa Kotkassa pidettiin sinisten kesken pientä neuvottelua ja päätimme lähteä reissuun yhdessä tulevalla kaudella. Niin kuin aina , kännissä sovittu ei aina pidä kutiansa, senhän tietää jokainen. Anihoogahey, Jossain vaiheessa iskostui päähän että reissun pääotsake tulee olemaan ottelu CFC-Spurs. Tämähän sopi minulle kuin nenä päähän, koska siitä kun edellisen kerran olin nähnyt Spurssin pelaavan oli jo yli 15 vuotta. Eipä aikaakaan kun ryhmä oli valmis. Muutamien empimisten ja poisjääntien jälkeen homman nimi oli minä, sekä herrat justin pane ja celery . Nopeasti oli varattu Lennot BA helsinki-heathrow-helsinki ja majoitus La Reserve, joka sijaitsee aivan Chelsean stadionin vieressä. Myös näissä piireissä tuttu mies Pele oli tulossa otteluun frendinsä kera, mutta eri lennoilla ja eri majoituksella. Sitten vaan lippujen saamista jännittämään. Olimme anoneet liput Matthew Harding Loweriin, mutta lippujen varmistuttua odottikin iloinen yllätys: Shed Kutsuu….
Come to the Shed and we'll welcome you
Wear your blue and see us through
Sing loud and clear until the game is done
Sing Chelsea everyone
Pe 23.3 ineen day
Treffit oli sovittu lentokentälle ja koska kyseessä oli BA niin oli lentojen lähdötkin aikataulullisesti hieman maltillisemmat. Tosin käytännössä tämä tarkoitti sitä ettei kuljetusta ollut mahdollista saada, koska kaikki frendit olivat siihen aikaan doonissa. Jeba, paikallisjunalla tikkurilaan jossa ekat torspoilut… eihän niihin linja-autoihin mikään kortti käy..pian jo lentokentällä, jossa hyppäsin tietty väärässä terminaalissa pois. Pikku kävelymatka jonka hyödynsin tuhoamalla ciideriä. hehehe.
Securitas osaston jälkeen muutama muki jälleennäkemisen riemusta. Koneessa mestat takarivillä , joten en kerennyt tuhoamaan kuin pari birraa matkan aikana. Thank you, darling! Onneksi oli frendi vieressä joten matkakin sujui rattoisasti rupatellen. Alas tullessa stadion bongaus, brenkkuloiden iki-ihana kotipesä, Griffin Park. Heathrowlla laukut megeen ja tupakan kautta metroon ja kohti Earls Courttia jossa vaihdoimme Fullham Broadwaylle menevään. Metroaseman Kaupassa pieni tankkaus ja kohti hotellia. Hotellissa saimme ensiksi väärän huoneen ja oli varmasti näkemisen arvoista kun kolme suhtkoht kaunista miestä avaa huoneen oven ja sänkyjä on vain kaksi. Hehehehe. Anihuu, kerrosta ylempää löytyi oikea mesta jonne majottauduttiin. Pari birraa ja laukkujen purkua ja sitten ottamaan pienet nousut paikallisiin. Muutaman pubin jälkeen lontoon paskimpaan kebabbimestaan, jossa torspoilujen jälkeen unta turbiiniin.
la 24.3 machi day
Röökin kautta aamupalalle joka oli allekirjoittaneelle pettymys hotellin hintaan nähden. Aamutoimien jälkeen sinistä ylle ja metroasemalta ostamaan adapteri että saadaan kännyt ladattua. Käytiin myös megastoren tungoksessa jossa mukaan tarttui otteluohjelman lisäksi t-paita alehyllystä.
back to hotel jossa huomasin et pele oli yrittänyt koodailla. Mies kii ja sovittiin treffit Lloydsiin jossa jäbä majailikin takaosastolla frendinsä kera mukit nenien edessä ja reput maassa. Pari birraa ja vietiin jäbien reissukamat meidän hotellihuoneeseen. Kadut olivat jo tukossa ja kick-offiin abouts 10 min joten siirryttiin Shedin huomaan. Liput olivat 4 riviltä ja aikas läheltä vasenta kulmalippua. Pian pelaajia jo kuulutettiin sisään (tai siis tavallaan ulos,hahaha) ja päästiin antamaan suosionosoituksia. Spurssin jäbistä ablodit sai Parker ja Cudicini ja isoimman buuauksen puolestaan eräs nimeltä mainitsematon( mä teen omia maaleja jollette myy minua…) ranskalainen puolustaja.
Ottelu meni miten meni, mutta tunnelma oli katsomossa hyvä . Laulu raikas ja nautin tunnelmasta täysin rinnoin. Tuttuja biisejä ja pari uutta chanttiäkin kuulin joista kieltämättä seuraava aiheutti isoimmat naurut:
You burnt down your own town, you stupid bastards, you burnt down your own town!
Myös edessäni seisonut vanhempi herrasmies aiheutti katsomonosassa hilpeyttä kommentoidessaan lähestulkoon kaikkea mikä liikkui ja täytyy sanoa ettei hän lausunut mitään korulauseita eikä varsinkaan toivottanut hyvää oikeastaan kenellekään. hahahah. Bosingwa-You useless bastard, Juudas- youre fucking cunt!!!jne jne olivat lievemmistä pasta.
Pojat muuten kertoivat että meidän vierestä poistettiin parit yli-energiset kotijoukkueen kannattajat joiden suusta sitten tuli niitä juutalais-viha-juttuja enemmänkin.
Ottelun lopussahan oli Spurssilla pari aikas hyvääkin tekomestaa ja muutaman kerran koko vierasyleisö pomppasi jo hurraamaan maalia. Nämä väärät hälyytykset tietysti kuitattiin meidän puolelta. hahaha. Aina vähänväliä muutenkin ottelun aikana muistutettiin spursfaneja ettei niistä oikeen tykätä. hehehe.
Tulos kieltämättä tuntui tappiolta ja siihen ei auta kuin yksi lääke. Mentiin koko meidän remmi hotellihuoneeseen juomaan ja sieltä sitten alakerran baariin juomaan lisää. Jossain vaiheessa pele+frendi lähtivät kohti Birminghamia ja me muut jäätiin baariin…….
su 25.3 scooter day & vespa club GB 60 th, acecafe
Aamutoimien jälkeen läksin yksin kohti pohjoista jossa oli kuuluisa acecafe. Olenhan minä siellä ennenkin käynyt, mutta kun olin etukäteen katsonut ettei koko lontoossa pelata futista sunnuntaina ja kun siellä on kuitenkin noita vespoja pilvin pimein niin mikä ettei. Parit linjavaihdot ja paddingtonilla ihmettelin kun futisbiisit raikasivat.. Stone bridgeltä ulos ja kohti kahvilaa. Kinkerit olivat alkaneet jo aamu 9 ja paikka oli melko täynnä kun saavuin mestoille. Oikea vespa ja mod lutuurin taivas. Toinen toistaan hienompia laitteita ja digikamera sai kyytiä. Nuoriso esitteli keulumis osaamistaan non-stoppina pohjoisella kehätiellä autojen seassa ja muutenkin fiilis oli rento. Kahvilan musiikista vastasi DJ joka pisteli meneen asiaan kuuluvaa ska-reggae-rocksteady klassikoita ja koko ajan sisään tuli uusia ja uusia scooter clubeja ympäri englantia. Ennen puoltapäivää acecafen pysäköinti vastaava joutui levittelemään käsiään, mestat on täynnä ja lisää clubeja senkun valuu paikalle. Onneksi olin hoitanut ostokseni heti kun saavuin koska sisätilatkin jumittivat jo kivasti. Ennen ”kotimatkaa” kävin vielä juttelemassa vespaclubi GB:n teltassa josta mukava mieshenkilö antoi pinssin ja tarroja. Kakkua en kehdannut ottaa kun en clubiin kuulu. Näytin myös kuvaa omasta Ilsastani ja mies tunnisti sen heti ja sain peukut.hahahaha.
Ennen paluumatkaa koodasin jäbille jotka olivat imperial war museossa. ok, mähän olin saman linjan(bakerloo) varrella joten sinne siis. Jäin museon vieressä olevaan baariin odottelemaan julleja. Noin 6 pintin jälkeen muu retkue saapui suu täynnä sotaa,ohjuksia, autswitsiä yms yms. Sit mentiinkin Toweriin ja Towerin sillalle koska Justin Pane ei ollut niitä livenä nähnyt vaikka olikin monta kertaa käynyt lontoossa ja kun kerran ”vieressä oltiin”. Rysässä pintit ja fotoja ja paluu länteen. Gloucester Roadilla ulos ja pinttien jälkeen KFC:n patojen ääreen. Illal viel butchers hookiin yhelle. Samaisessa mestassa perustettiin muuten Chelsea FC vuonna 1905.
ma 26.3 shopping day
Aamutoimien jälkeen oli tarkoitus mennä ytimeen hieman ostelemaan , minä tuliaisia sikiöille ja muut vaatteita.
Otettiin tällä kertaa hieman lutuuria matkaan ja mentiin linja-autolla. Mukavastihan meno silläkin taittuu ja näkee vielä kaupunkia samaan rahaan. Kohta oltiin pikkupillulla ja lillyswites kutsui. Minuakin alkoi vähän homottamaan ja ostin itselleni merkkikengät..(ku sain halvalla). Suits You, Sir !!!
Justin jäi vielä täriseen joten sovittiin terffit ja mä lähdin celeryn kanssa siihen viisikerroksiseen lelukauppaan Regent Streetille. (Hamleys taisi olla nimi). Löytyihän niitä leluja ja sitten takas pikkupillulle odottelemaan Justinia. Ja mikäs meillä siinä oli odotellessa, aurinko paistoi ja katsottavaa riitti(hihihihihi). Muutenkin meni ilmojen kaa oikein mainiosti, semmoista 20 astetta oli eikä satanut kertaakaan. Multa tultiin muuten taas kysymään tietä. Lukeeko mun otsassa” Hyenas Tourist Map Service” tai jotain. Tällä kertaa neuvoin MILFin oikeaan suuntaan.. Sit pyörittiin viel jonku aikaa sohottamas ja käytiin pintillä . Takaisin mentiin niin ikään bussilla. ostokset hotelliin ja megastoren kautta North end roadille urheiluliikkeeseen joka meni juuri kiinni nenien edessä. Hieman poikia harmitti joten mentiin vetämään suruumme viereisen KFC: Reggae reggae meal boxit. Fack this, lets Eat. Vatsat turvonneina hotellille jossa parit mukit ja siitä bubiin katsomaan jotain väsynyttä manu-Fullhamin peliä. Noh tehtiin siinä enemmän maaleja kuin meidän pelis. Ukot kävi viel syömäs mut mä olin yhä täynnä. Unta turbiiniin alustavien pakkailujen jälkeen.
Ti 27.3 bäck to the business
Aamutoimien jälkeen mestan luovutus ja menomatka toisinpäin. Metrol Earls Courtille josta vaihto pikkupillu linjalle jolla heathrowlle. siel vähän hämminkiä, mut nopeesti kuitenkin securitaksen läpi ja hiitroun ostoshelvettiin. Celery osteli futiskirjoja, Justin laatuviskejä ja minä lasteni äidille tuliaisia. Shit lento jo olikin ja bye bye londonium. Takaosastos istuttiin taas ja jäbät pelaili puhelimillaan, jotain lumeja ja asteroideja, kai. Minä luin matkakirjaani joka tällä kertaa oli Arturo Perez-Reverten Rummunkalvo. Takanani istuneet pienet ihmiset säälivät muita matkustajia ja yllättävän vähillä itkuilla mentiin nousut ja laskut. Lentokentän bussipysäkeillä shit erottiin Celerystä ja suunnattiin Justinin kaa kohti riihimäkeä. Pienellä juoksulla viel kerettiin just sopivasti junaan ja niin ne reissut aina loppuvat. Cheers jäbät seurasta!!
Rakkaudella Hyeenamies
ps. ne futishuudot Paddingtonilla liittyivät alasarjojen cupin finaaliin, Swindon-Chesterfield, joka pelattiin Wembleyllä. Miksi tätä ei mainittu missään, oi miksi??? Noh, jääpähän jotain seuraavaan kertaan, en ole vieläkään käynyt Wembleyllä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti